tiistai 21. lokakuuta 2014

Murina 2014 3/5: Elämäni kamalin yö

Päivä oli 1. elokuuta. Kello oli jotakin vähän yli 12 aamuyöllä. Heräsin siihen, kun teltan katosta alkoi kuulua hirveää rapinaa ja kolketta. Kun katsoin ulos, siellä satoi pingispallon kokoisia rakeita. Sade ei kestänyt kauan. Kun palasin telttaani ulkona käytyäni, niin alkoi aivan mahdoton jyrinä. Taivas liekehti. Se löi tulta. Yläpuolellamme kaikui kuusikossa ääni totuuden. Joka puolella salamoi ja jytisi. Se oli ihan hirveää. Meno oli kuin Toisessa Maailmansodassa(Kuvainnollisesti.).
Lapsia parkui. Minua pelotti. Olin yksin. Vinguin, mutta ei sekään auttanut. Otin pari rohkaisuryyppyä, ja se auttoi. (Se oli Jaffaa, ei alkoholia.)
Ukkonen hellitti, mutta vain hetkeksi. Kohta alkoi taas ihan mahdoton jytinä. Naapuriteltan isäntä kävi hakemassa pienokaisensa nukkumaan kämpän lämpöön. Myös suurin osa keminmaalaisista seikkailijoista halusi mennä nukkumaan kämppään. En itsekään vastustanut ajatusta. Niinpä kokosin kaikki lippukuntamme seikkailijat kokoon, koska kaikki, jotka halusivat nukkumaan kämppään, pääsisivät sinne. Yksi seikkailija ei halunnut lähteä. Olisin jäänyt nukkumaan omaan telttaani, että se ei olisi yksin, mutta muut seikkailijat halusivat, että minäkin tulisin kämppään. Siispä otin vielä yhden seikkailijan mukaan, ja niin meillä oli koko kööri koossa. Sitten lähdimme nukkumaan kämpän lämpöön ja turvaan. Hyvin siellä sai nukutuksi. Kun heräsin, kello oli kahdeksan. Muistin, että minulla oli tänään yksi juttu, mikä piti hoitaa ja niin olikin! Nimittäin kyökkivuoro, ja minun olisi pitänyt olla keittiökatoksella puoli kahdeksalta. Seurauksena oli (ihan oikein), aina yhtä ihana ja mukava puurokattilan tiskaus. Oli se ihan mukavaa, ja kyllä mä ansaitsin sen. Myönnetään, olen pelkuri, mutta olin yksin! Jos siinä olisi ollut joku kaveri nukkumassa samassa teltassa, niin ei se sitten olisi ollut niin kamalaa, mutta minkäs teet! Siitä, mitä leirillä seuraavaksi tapahtui, tulee juttua joskus lähiaikoina.
Hyvää yötä! Tilatkaa, lukekaa, jakakaa, kertokaa kavereille ja voikaa hyvin. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti